Historiaa

Ensimmäinen kirjallinen maininta Valpperin kylästä on vuodelta 1505. Varhaisissa asiakirjoissa kylän nimi esiintyy kolmessa muodossa: Walkaberga, Valckeberg ja Falkenberg eli Haukkavuori. Valpperi-nimitystä kylästä on käytetty 1600-luvulta lähtien. Vuonna 1556 Kylässä on sijainnut viisi taloa: Jaakola, Möyrä, Puonti, Raasio ja Raula. Kolme näistä tiloista halottiin 1700-luvulla, mikä nosti taloluvun kahdeksaan. Halkomisten seurauksena syntyivät Etu- ja Taka-Jaakolan, Puontin ja Ylijoen sekä Möyrän ja Iso-Möyrän tilat. Kaikki kylän tilat ostettiin perintötiloiksi 1760-luvulla. Kylän pohjois- ja itäpuolella ovat sijainneet Nousiaisten pitäjänmetsät, jotka jaettiin 1830-luvulla. Näihin metsiin on tullut torppariasutuksia jo 1700-luvulla. Kylän vanhaa rakennuskantaa tuhoutui runsaasti suuressa tulipalossa 1933, jolloin muun muassa Raulan ja Ylijoen rakennukset paloivat. Suuri osa kylän varhaisesta rakennuskannasta on kuitenkin säilynyt.[1]

Kylän talot ovat sijoittuneet nauhamaisesti sen läpi virtaavan Hirvijoen varteen. Kylässä on ollut runsaasti erilaista toimintaa: Valpperissa sijaitsee tai on sijainnut muun muassa kolme kauppaa, mylly, saha, suksia valmistanut puutyöliike, pankki ja koulu.[1]

  1. Anu Johansson: "Valpperi", Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 287-295. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 8. Nousiaisten kunta, Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 2002. ISBN 951-595-080-5.

Osva Kajanderin muistelmia: